maanantai 16. helmikuuta 2015

Onnistumisten viikonloppu

Takana on oikein mukava, keväinen viikonloppu. Lauantaina oli vuorossa doboilua, ja kunnolla doboiltiinkin. Alkulämmittelyjen jälkeen koirille oli luvassa pitkä pallosessio, lopputunnista keskityttiin enemmän ohjaajien lihaskuntoon erilaisten punnerusten ja vatsaliikkeeiden muodossa. Huh, rankkaa oli, rankempaa mitä osasin kuvitellakaan.

Sunnuntaina aamupäivällä treffattiin Kirsi ja Kille. Tarkoituksena oli mennä Pitkäkosken pellolle, mutta yllättäen siellä paineli hiihtäjiä yksi toisensa perään. Lämmin sää ei ollut tuhonnutkaan latuja, joten suuntasimme koirapuistoon. Vähän jännitin, miten siellä mahtaa mennä, kun paikalla oli useampia koiria, joista osa narttuja. Yllättäen Abbe käyttäytyikin todella mallikkaasti, korvat olivat hienosti toiminnassa ja luoksetulo toimi lähes sataprosenttisesti. Jes, mahtavaa.

Iltapäivän agilitytreeneissä harjoittelimme alkuun isoa A-estettä, tämän jälkeen uutena ohjausliikkeenä tuli persjättö, jossa pitää kääntää esteelle ohjauksen jälkeen selkä koiralle. (En osaa sen tarkemmin selittää sanoin, mutta näin se menee). Lopputunnista menimme rataa, jossa oli hyppyesteitä ja pari putkea. Rata ei ollut pitkä, mutta oikein hauska treenattava useine valsseineen. Abbe meni taas todella hienosti. Tunnin jälkeen kouluttaja tuli juttusille, ja sanoi, että Abben meno näyttää oikein hienolta, ja on kuin ihan eri koira nykyään. Oi, tuli niin hyvä mieli!

Kaverukset Pitkäkosken puistossa

Abbe meinasi, että talviturkki lähtee NYT!

Vuoden ekat terassilöhöilyt

torstai 12. helmikuuta 2015

Välillä rennostikin

Viime sunnuntain agitreeneissä harjoittelimme takaakiertoa ja putkikulmia. Kenttä oli jaettu kahtia, sermin toisella puolella oli pari putkea ja toisella puolella hyppyesteet. Vuoron perään saimme tehotreenit molempiin, lopputunnista menimme lyhyttä rataa, jossa oli harjoiteltuja juttuja mukana. Abbe jaksoi keskittyä edellisen päivän rasituksesta huolimatta hyvin, ja harjoitukset onnistuivat mallikkaasti. Ainoastaan mutkalla olevaan putkeen oli kuolleesta kulmasta jännää mennä, varsinkin kun vieressä oli koirahäiriötä. Kerran Abbe ja sermin toisella puolella treenannut tollerityttö päättivät pistää bileet pystyyn, ja kirmasivat täyttää laukkaa pitkin treenikenttää ja jopa rynnistivät putken läpi rintarinnan. Rataharjoituksessa ylimääräisiä kirmailuja ei nähty, Abbe meni todella hienosti.

Tämä viikko on alkanut rauhallisesti tiistain agikurssin jäätyä ohjelmistosta pois. Toissapäivänä kävelimme pitkän lenkin Vantaankosken, Viinikkalan ja Voutilan läpi. Seutu on niin nättiä, tänne suunnalle pitää lähteä useamminkin, varskinkin kesäaikaan. Abbelle on maistunut ruoka hieman huonosti, jota olen ihmetellyt. Eilen sitten selvisi, että Abbe taisi saada jonkin vatsapöpön tuliaisena Tampereen reissulta, jota nyt täytyy parannella pari päivää.

Relax, take it easy!

lauantai 7. helmikuuta 2015

Touhua Tampereella

Tämä lauantai meni puuhakkaissa merkeissä, teimme Abben kanssa visiitin Tampereelle treffaamaan Tuulaa ja Lucaa. Pojat ovat nähneet viimeksi heinäkuussa, joten pikkupentuajoista asti tunteneiden kaverusten oli jo aikakin nähdä. Lähdimme liikenteeseen jo varhain, ensin bussilla Helsinkiin, josta hyppäsimme junaan. Leppoisan matkan jälkeen suuntasimme hakemaan Lucan, sieltä koirapuistoon päästelemään pahimmat höyryt. Puistossa olikin vilskettä, lähinnä uroksia, jotka pitivät Abben säätämiset kurissa. Puistoilun jälkeen kävimme Tuulan kämpillä hetken hengähtämässä ennen uintiretkeä Tampereen koirauimalaan. Uinti meni Abben osalta varsin mainiosti. Ensimmäisellä kerralla tosin jännitti kovasti, ja uinti meni hieman paniikinsekaiseksi räpiköimiseksi. Ohjaajan avustuksella Abbe sai homman jujusta kiinni, ja nouti lelua vedestä innokkasti. Lucalla uinti ei mennyt tällä kertaa niin mallikkaasti, vaan piti koko ajan vahdata, mitä Abbe tekee.

Kaverusten kemiat eivät muutoinkaan tänään ihan natsanneet, Abbe jostain syystä nostatti Lucan kierrokset korkealle heti alusta alkaen. Luca nuoli jatkuvasti Abben jalkoväliä ja yritti alistaa hyppimällä selkään. Abbe ei tätä sulattanut, vaan yritti ärjymällä pistää Lucaa kuriin. Luca ei hevillä uskonut, ja sisällä oleskelu oli aikamoisen stressaavaa molemmille osapuolille.

Väsyttävän päivän jälkeen Abbe simahti samontein koppaansa kotimatkalla. Rauhallinen pihis keräsi kehuja junassa kanssamatkustajilta, ja ehti Abbe hurmata tätejä myös iloisella ilmeelläänkin.

Abbe tsekkaa collietytön perävalot

Happy Luca

Luca Abben vanavedessä

Vanhempi labbisherra Taisto piti Abben kurissa

Junnut

Abbe katollaan




Keskittynyt uimari



Uiminen on uuvuttavaa puhaa


Pojat olivat hetken aikaa samaan aikaan altaassa

Lucaa kiinnosti eniten Abben sijainti

Tyytyväinen reissulainen

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Treeniähky

Tiistaina ei ollut meidän päivämme. Agilityn B-kurssilla oli aiheena takaa- ja edestäleikkaus, lopuksi menimme hetken aikaa keppejä kukin vuorollamme. 45 minuutin treenikerta meni tällä kertaa suurimmaksi osaksi odotellessa ja vielä kerran odotellessa. Abbea (ja itseänikin) rupesi välillä turhauttamaan, ja Abbe käytti "luppoajan" kiskomalla kuonoaan ja kieltään kohti lattiaa. Koska odottelu tapahtui tällä kertaa kentän ulkopuolella aulassa, ei rauhoittumistreeniäkään oikeen voinut tehdä. Tai se ei ainakaan onnistunut, hajuja ja häiriötä oli liikaa. Abben nuuskuttelumode jatkui myös kentän puolella. Se löysi koko ajan huumaavia tuoksuja, ja kerran huuli väpätten lennätti suustaan sellaiset kuolat, etten ollut ennen nähnytkään. En edes tiennyt, että pieni pihakoira voi kuolata noin paljon... Kesken edestäleikkaus -harjoituksen Abbe bongasi aulasta jonkun ihanan tyttökoiran, jonka luokse karkasi kentältä. Edes kiinni ollut portti ei haitannut menoa. Saimme onneksi onnistuneitakin kertoja, muutoin tämän treenikerran voikin unohtaa hyvin nopeasti.

Lauantain dobotunnilla treenasimme tasapainoilua koirien kanssa ja välillä ilman koiraa. Oli aika raskasta, huomaa kyllä, että syvien lihasten harjoittamisen kanssa riittä työsarkaa. Lopputunnista otimme dobopallon lisäksi käyttöön myös "lörpän", jolla treenattiin ensin koiran etupäätä ja lopuksi takapäätä. Oli paljon vaikempaa saada Abben takatassut lörpälle, tässä onkin oiva naksutteluharjoitus koti-illoille.

Sunnuntain agitreeneissä aloitimme keppien tehoharjoittelulla. Meitä oli tällä kertaa paikalla jopa viisi, niin lepohetkiäkin oli riittämiin, mikä sopi meille tänään paremmin kuin hyvin. Abbe rauhoittui taas omalle viltilleen hienosti, keppien kanssa meni vähän niin ja näin. Keskittyminen oli taas enemmän treenihallin matossa. Loppuajan menimme helpohkoa rataa, jossa Abbe meni superhienosti. Olen ylpeä!

Alla vielä kuvasaastetta tämän aamupäivän riehujaisista Pitkäkoskella Kirsin ja Killen kanssa. Oli kyllä aikamoisen hikinen reissu, märässä lumessa oli raskasta tarpoa. Koirillekin lenkki kävi varmasti kunnon treenistä. Olimme pellolla kreivin aikaan, lähtiessä paikalle tuli latukone ja sen perässä varmaan sata hiihtäjää. Nyt täytynee ennen lumien sulamista lenkkeillä jossain muualla, hiihtäjät ja koirat harvemmin mahtuvat samoille lenkkiapajille, sen saimme jo kokea.

On ollut raskas viikko puolin ja toisin, ei tätä kolmea treenikertaa viikossa jaksaisi jatkuvasti. Huomisen pyhitämme täysin lepopäiväksi, ja onneksi ensi viikolla on viimeinen kerta tiistain agikurssista, niin saamme sen pois päiväjärjestyksestä. Doboa on jäljellä vielä kaksi kertaa.