maanantai 30. syyskuuta 2013

Home sweet home

Hissiremppa valmistui viimein! Perjantaina pidin saldovapaata töistä, jotta sain rauhassa purettua levällään olevat kamat paikoilleen ja siivottua kämpän kunnolla. Abbe oli koko päivän hieman hämillään, kun suhailin edes takaisin tavaroiden kanssa. Siivoilut sain onneksi tehtyä ilman jaloissa pyörivää tötteröpäätä.

Perjantaina oli myös viimeinen kerta pentukoulua. Harjoittelimme tervehtimistä ihmisten ja koirien kanssa. Abbe pääsi tekemään tuttavuutta kurssikaverin kanssa, joka oli pari viikkoa vanhempi Vesikoiran pentu. Kurssikaveri oli hieman arempi tapaus, joten Abbea piti välillä ottaa jäähylle rauhoittumaan, ettei meno yltynyt liian riehakkaaksi. Ihmisten tervehtimistä varten opettelimme "nokka"-käskyä. Siinä Abbe käy tökkäämässä kuonollaan kättä, kun sormet venyttää suoraksi. Tästä tökkäisystä saa palkaksi namin. Abbe hiffasi harjoituksen todella nopeasti naksuttimen avulla. Naksutinta pitääkin alkaa käyttää enemmän. Suoraan pentukoulusta suunnistimme Kirsin luo, jossa Abbe pääsi painimaan vielä iskän kanssa. Illalla kotona ei paljon enää riehumisia nähty, vaan Abbe simahti petiinsä heti syömisen jälkeen.

Lauantaihin ja sunnuntaihin mahtui paljon toimintaa ja ulkoilua. Lauantaina Abbe pääsi taas viettämään laatuaikaa iskän kanssa. Kävimme Kirsin ja Eddien kanssa reilun tunnin reippailulla Pitkäkosken korpipolulla. Illalla Tuija kävi kyläilemässä ja toi tuliaisiksi poron kylkiluuta, nam. Sunnuntaina oli vuorossa taas riehujaiset Aidan ja Eean kanssa, päivällä maukas lohi-nappula-ateria "mummilassa" ja illalla vielä kyläily Tuijan, Antin ja Royn kotona. Abbe yritti kovasti mielistellä Royta hyppimällä Royn naamaa vasten nuoleskellen ja huulia lipoen. Näiden kaverusten kohtaaminen on vielä aikamoista räpiköimistä (lähinnä Abben osalta), mutta toivon mukaan meno rauhoittuu tulevien tapaamisten aikana. Kovan häsellyksen jälkeen Abbe malttoi kuitenkin rauhoittua Antin syliin, siinä olikin mukava ottaa pienet torkut.

Eka "oikea" ilta omassa kodissa

Tällainen lipasto tuli ostettua Sotkasta Abben tavaroille

Abbe tuumasi, että pehmopedin paikka on sohvan vieressä

Tötterössä on hyvä jemmata puruluita

Näädästä on moneksi, välillä leluna, välillä tyynynä

Pitkäkosken pitkospuilla



Laatuaikaa iskän kanssa

Ruokalevolla
 

 
Abben korvat ovat alkaneet omaa elämäänsä. Oheisessa videossa oli yritystä kuvata valtoimenaan heiluvia korvia. Saa nähdä mitä niistä ajan kanssa tulee. :)
 
Royn ilme on paljon puhuva, Abbe mielistelee (c) Antti L-K

Pikku-riiviö jäähyllä (c) Antti L-K

Antin sylissä nokosilla (c) Tuija
Lainapedillä lopullinen simahdus (c) Antti L-K

 

Ryhmä Rämä

Torstaina Abbe pääsi taas rymyämään parhaiden kamujen Aidan ja Eean kanssa. Tai lähinnä Abbe ja Eea juoksevat ja painivat, Aida katselee vierestä kakaroiden riehumista ja juoksee Annen heittelemien keppien perässä. Tällä kertaa Tiina oli meidän mukana lenkillä kameran kanssa. Ohessa parhaat palat.

Kaikista kuvista kiitokset Tiinalle :)



 
Etsi kuvasta Abbe
Ihana Aida

Eean lepotauko, Abbe häiritsee
Ja taas mennään. Kaksi koiraa vai kaksi haamua?

Eea tähyilee, Abbe taas kintuissa kiinni
 

Vaihteeksi painimista
Täältä tullaan!
Lasten lepohetki

Abben projekti
















torstai 26. syyskuuta 2013

Mevet tulee tutuksi

Maanantaina tehtiin piipahdus Petikon Mustiin ja Mirriin Kirsin ystävällisesti lähdettyä kuskiksi. Myyjän avustuksella kokeiltiin erilaisia valjaita. Tehtävä oli välillä hieman haastavaa Abben räpiköidessä sylissä erilaisten hajujen perään, samoin myyjälle oli pakko päästä antamaan naamapesu. Lopulta sopivat valjaat löytyivät, mukaan lähti Top Caniksen Ratian pehmustetut valjaat. Hienot on!

Tiistaille tuli taas uusi käynti Mevetissä. Abben silmät rupesivat rähmimään enemmän viikonlopun aikana, ja tiistaina aamulla toisessa silmässä oli muutamaan otteeseen iso keltainen rähmäköntti. Ajattelin, että sekin on hyvä käydä näytättämässä. Eläinlääkäri tsekkasi ettei silmissä ole haavoja värjäämällä silmät. Haavoja ei onneksi löytynyt, silmätulehdus löytyi. Saimme mukaan salvaa, jota laitetaan 5-7 päivän ajan molempiin silmiin kaksi kertaa päivässä. Vastaanotossa oleva hoitaja lohdutti, että tuleepahan nyt pentuaikana harjoiteltua kaikenlaisia hoitotoimenpiteita. Tassujen hoitokin on siis vielä kesken.

Illalla käytiin vielä lenkillä Annen, Aidan ja Een kanssa. Abbella ja Eealla oli taas kovin hauskaa riehuessa ja riekkuessa. Abbe tosin välillä löysi muutaman ulostekasan, jota toista kävi syömässä ja toisessa pyörimässä. Lenkin jälkeen koko koira pääsi shampoopesulle, tulipahan sitäkin harjoiteltua. Näiden koettelemusten jälkeen Abbe oli niin sippi, ettei paljoa päätään enää punkasta nostanut illan aikana.

Uudet valjaat ja tähystelyä Vaskivuoren kuvauskivellä, jonne on aina pakko päästä hyppäämään

maanantai 23. syyskuuta 2013

Bussimatkustelua ja koirakurssia

Hissiremppa omassa talonyhtiössäni on edelleen vaiheessa, joten evakkoretki jatkuu. Tosin nyt kun Abbe joutuu oleilemaan tötterö päässä, on kiva, ettei yksinoloa ole päivässä niin paljoa. Myös sisäsiisteyden opettelun kannalta on ollut todella hyvä, että vanhempani käyttävät Abbea pihalla silloin kun olen töissä. Välillä sattuu vielä vahinkoja rajujen leikkien ohessa, ja muutamina öinä ei ole ollut tarpeeksi pidätyskykyä aamuun asti, mutta pääosin asiat tehdään ulos. Hieno homma!

Viime viikolla tehtiin parina päivänä pieni bussimatka Myyrmäki-Martinlaakso-Kaivoksella akselilla, että Abbe tottuisi myös julkisiin kulkuvälineisiin. Molemmat kerrat menivät varsin hyvin, vaikkakin oli havaittavissa pientä piipitystä ja muutama kanssamatkustajia huvittanut kissannaukaisu-haukotus. Tuo naukaisu pitäisikin saada videoitua joskus, se on niin hauskan kuuloinen. Aamuisin rappu raikaa, kun Abbe haukottelee kuuluvasti :)

Pitkäkoskella käytiin muutamaan otteeseen, alkuviikosta Kirsin, Eddien ja Hipun kanssa ja keskiviikkona sateessa isommalla lössillä. Mukana oli Anne sekä Aida ja Eea, Maria Andyn ja Mimin kanssa sekä vielä Marian kaveri Laura (?) vanhan Englannin lammaskoirapentu Huldan kanssa. Hulda oli kovin kiinnostunut Abbesta, ja loppumatkasta pennut painelivat välillä toisilleen äristen, Hulda Abben päältä hyppien ja Abbe Huldan parrassa roikkuen.

Sunnuntaina oli toinen kerta pentukoulua Koirapalvelu Virikkeessä. Aluksi harjoittelimme viime kerran tapaan viltillä rauhoittumista, uutena asiana tuli jätä-käskyn opettaminen sekä kontaktin ottamista omistajaan. Alku meni varsin hyvin, Abbe tajusi homman nimen hyvin ja jaksoi hyvin keskittyä. Kontaktia harjoitellessa kävelimme harjoitustilassa sikin sokin, se ei sitten mennytkään niin hyvin. Kurssilla mukana ollut Labbis-pentu tuli vähän liian lähelle Abbea, ja siitäkös Abbe innostui. Lopputunnista ei sitten ollut kontaktin poikastakaan, vaan piti riuhtoa Labbiksen ja Vesikoiran pentujen luokse leikkimään. Rauhoittuminen sermin takanakaan ei tuottanut tulosta. Ohjaaja totesi, että Abbella tuota tahtoa riittää. Huomattu on... Ohjaaja myös suositteli toistamiseen Abbelle valjaita. Abbe kiskoo välillä aika tavalla, ja kun eteenpäin ei siitä huolimatta pääse, henki rupeaa pihisemään. Olen vaihtanut pienimmän pentupannnan Hurtan hieman paksumpaan pantaan, mutta sekään ei ole auttanut. Kovin paksuja pantoja tuon ikäiselle en ole juurikaan kaupassa nähnyt. Ei siis varmaan auta muu, kun käydä ostamassa valjaat, vaikka ne varmaan jäävät aika piakkoin pieneksi.

Abbella riitti virtaa myös pentukoulun jälkeen. Lähdinkin sieltä suoraan kävelemään vielä Vaskivuoren lenkin, ja sinnekin mentäessä matka oli hieman epämääräistä riuhtomista. Takana kun käveli ihana Collie, eteenpäin kävelyyn ei voinut keskittyä millään. Pääosin Abbe kävelee nätisti, jos ei häiriötekijöitä ole. Mutta heti kun näköpiirissä on juoksevia ihmisiä, lapsia tai toisia koiria, alkaa hillitön kiskominen. Työsarkaa tämän osalta siis riittää.

Abbe ja kohta pieneksi jäävä sadetakki

Rapsutus mahan alta on parasta

Pitkäkosken pellolla, sade ei haitannut kun kavereita oli mukana

Nameja jaossa, Abbe apajilla

Lammaskoiralla oli ihanan paljon karvaa, josta oli hyvä tarrata

 

Vaskivuoren reitillä

Mädäntyneitä puunrunkoja on kiva järsiä

perjantai 20. syyskuuta 2013

Eläinlääkärivisiitti numero kaksi

Abben tassujen punoitus ei ota laantuakseen. Tarkoituksena oli, että ottaisin asian uudelleen puheeksi eläinlääkärin kanssa tehosterokotuskäynnin yhteydessä syys-lokakuun vaihteessa. Mielestäni kuitenkin punoitus on mennyt hieman pahempaan suuntaan. Abbe on nuollut tassujaan enemmän, ja joistakin varpaista karva on kulunut lähes kokonaan pois. Varasinkin lekurikäynnin heti tälle viikolle, rokotustakaan ei voida laittaa jos kropassa on tulehdus päällä.

Eilen kävimme Pitäjänmäessä Eläinlääkäriasema Mevetissä Eva Risten vastaanotolla. Abbe tapansa mukaan pusutteli lääkärin naaman märäksi, ja antoi sitten hienosti katsastaa korvat, hampaat, silmät ja tassut. Kaikki muu näytti normaalilta, tassuista otettiin teippinäyte. Pienoisen odottelun jälkeen lääkäri kertoi, että näytteestä löytyi hiivaa ja bakteereita normaalia enemmän. Syy voi olla lähes mikä vain. Joko ruuasta johtuva tai ulkoinen ärsyke. Ulkoinen ärsyke taas voi olla joku ulkoa saatu pöpö tai sisätiloissa oleva matto, lattianpesuneste tai vaikka lelu. Voi olla, ettei syy koskaan selviä. Ruokaa olemme nyt vaihtamassa Royal Caninin Mini Juniorista Brit Caren penturuokaan. Eläinlääkäri suositteli, että jos ruokaa vaihtaa, kannattaa kiinnittää huomiota proteiinin lähteeseen ettei se ole sama.

Jotta tassut lähtisivät paranemaan, saimme ohjeeksi, että tassujen pesua tulee jatkaa Malaseb shampoolla. Hieman lisähaastetta tulee, sillä shampoon tulisi vaikuttaa 10 minuutin ajan, eikä koira saa nuolla ainetta. Shampoopesua tulisi tehdä kolmen päivän välein. Lisäksi varpaisiin laitetaan kortisonipitoisia korvatippoja aamuin ja illoin. Myös sen nuoleminen on ehdottomasti kiellettyä, samoten muutenkaan Abbe ei saisi nyt järsiä tassujaan. Saimme mukaan kaulurin.

Abbe oli todella reipas lääkärissä kävijä. Nätisti jaksoi odotella, vaikka lääkäri oli puoli tuntia myöhässä. Samoten tutkimushuoneessa oli kiltisti. Reipas poika <3 Ensi kerralla vähänkin pidemmälle automatkalle lähdettäessä täytyy taas itse muistaa, ettei anna ruokaa moneen tuntiin ennen lähtöä. Abbe puklasi päiväateriansa koppaan sisään. Illalla laitoin kalurin namien avustuksella kaulalle. Hieman protestointia oli havaittavissa, mutta kiltisti Abbe meni omalle pedilleen nukkumaan, ja nukkui hienosti aamuun asti.

Tässä vielä potilaskertomuksesta lääkärin selostus: 'Yleisstatus hyvä, kiveksetkin laskeutuneet, sydän- ja hengitysäänet hyvät. Varpaanvälit ja anturoiden välit ja kynsivallit siistit. Varpaiden ulkopinnoilla nivelten päältä iho punoittaa ja on etenkin takatassujen 3. varpaiden kohdalta karvaton ja nuollun näköinen. Näytteissä turhan paljon hiivaa ja kokkibakteereja.'

Käytin Abbea puntarilla lähtiessä, lukema näytti tasan 5,0 kiloa. Iso jässikkä :)

Haukotus

Broidia tapaamassa

Hieman vaiheeseen jäänyt blogin päivitys. Pari viikkoa sitten sunnuntaina oli vuorossa kyläreissu. Kävimme treffaamassa Abben veljeä Luckyä Espoossa Mikaelan ja muun perheen luona. Lucky oli ilmeisesti juuri herännyt päiväunilta ja oli hieman hölmistyneen oloinen, kun energiaa pursuava Abbe pyyhälsi paikalle. Kauaa ei kuitenkaan mennyt, kun veljet jo painivat pitkin olohuonetta ja juoksivat täyttä laukkaa pitkin pihaa. Reilu tunnin verran jaksoivat veljet juosta, riehua ja tehdä kaivamuksia. Abbe olikin loppupäivän ja -illan varsin rauhallista koiraa.

Oli todella mukava nähdä Luckya ja Luckyn perhettä ja vaihdella kuulumisia poikien toilailuista. Toivottavasti näemme pian uudelleen!