Eilen piipahdimme Lahdessa aamutuimaan, ja korkkasimme näyttelykehät tälle vuodelle. Reissusta ei tuloksellisesti jäänyt paljoa jälkipoville kerrottavaa. Tuomari Olli Kokkonen oli tiukka arvosanoissaan, eikä ERI:ä (valio- ja veteraaniosallistujaa lukuunottamatta) saatika sertejä jaettu. Perusteellisesti hän kuitenkin joka koiran arvosteli, ja kertoi mielipiteensä kattavasti myös suullisesti. Abbella "kohtaloksi" koitui niin selkeästi kiertyvä häntä sekä töpöttävät liikkeet takana. Mutta mukavaa oli kuitenkin käydä ja nähdä pihakoiraihmisiä. Abbe käyttäytyi hienosti, pysyi kuulolla kana- ja maksamakupalojen turvin eikä säntäillyt turhia.
Viikonloppuna ehdimme myös ulkoilemaan hienossa talvisäässä, ja pitkästä aikaa treffasimme fadea ja famuakin.
maanantai 18. tammikuuta 2016
sunnuntai 10. tammikuuta 2016
Seurasaari
Jopas sitä on innostunut päivittämään blogia heti vuoden alkuun :) Mutta nyt oli taas niin mukava koiramainen viikonloppu, että pakko laittaa muutama kuvanen. Tänään käytiin Seurasaaressa päivälenkillä Jennin ja Manun sekä Kirsin ja Killen kanssa. Lunta sateli hiljalleen, ja pakkanenkin oli siedettävissä lukemissa. Pojat saivat ensin riehua hetken aikaa koirapuistossa, jonka jälkeen kierrettiin lenkki Seurasaaren maisemissa. Lenkin jälkeen mentiin vielä Kirsin luokse nauttimaan lämmintä keittoa ja pannaria. Kille ja Abbe nujusivat lähes taukoamatta, Manun seuratessa vähän etäämmältä. Olipa mukava talvipäivä! Nyt on mukavaa lysähtää sohvan pohjalle kuuman teekupposen kanssa, pihakoira luonnollisesti sylissä lämmikkeenä.
Myös eilen, pakkasten laannuttua, käytiin pitkästä aikaa Ninan ja Sisun kanssa lenkillä Petikon ulkoilureiteillä. Hiekkakuopilla ja metsässä oli rauhallista, ei prätkiä eikä muitakaan lenkkeilijöitä, joten pojat saivat spurttailla sydämensä kyllyydestä. Illalla Abbe pääsi vielä akupunktion harjoituskoiraksi eläinlääkäriystäväni käsissä. Neuloja laitettiin päälaelle (rauhoittava piste), selkään (vaikutus selkään ja suolistoon) ja kintereisiin (tämän vaikutuspistettä en muista). Abbe oli alkuun hieman ihmeissään toimenpiteestä, mutta lopulta pötkähti viltille ja koisaili neulojen kanssa melkein 45 minuutin ajan.
| Luminen ja jäinen Seurasaari |
| Lumihiutaleen pyydystäjä |
| Onks pakko aina poseerata! |
| Komeat pojat <3 |
| Abben ja Killen jatkot |
Myös eilen, pakkasten laannuttua, käytiin pitkästä aikaa Ninan ja Sisun kanssa lenkillä Petikon ulkoilureiteillä. Hiekkakuopilla ja metsässä oli rauhallista, ei prätkiä eikä muitakaan lenkkeilijöitä, joten pojat saivat spurttailla sydämensä kyllyydestä. Illalla Abbe pääsi vielä akupunktion harjoituskoiraksi eläinlääkäriystäväni käsissä. Neuloja laitettiin päälaelle (rauhoittava piste), selkään (vaikutus selkään ja suolistoon) ja kintereisiin (tämän vaikutuspistettä en muista). Abbe oli alkuun hieman ihmeissään toimenpiteestä, mutta lopulta pötkähti viltille ja koisaili neulojen kanssa melkein 45 minuutin ajan.
| Abbe ja Sisu |
| Namin kärkkyjä |
| Neulatyynynä |
keskiviikko 6. tammikuuta 2016
Loppiaisen leikit
Pakkanen jatkaa vaan kiristymistään, mittari on pyörinyt tänään -23 asteen lukemissa. Ulkoilut tehdään hyvin pikaisesti, ja silloinkin tassuja nostellaan vähän väliä. Loppiaisen kunniaksi kutsuimme Jennin ja Manun kylään. Kun ulkona ei tarkene temmeltää, leikkisession voi pitää myös sisällä. Hyvässä hengessä pojat nujusivatkin, välillä vaan meinasi mennä vähän överiksi. Hienosti malttoivat välillä rauhoittua ja köllötellä omissa oloissaan.
Eilen jatkui taas agility muutaman viikon tauon jälkeen. Treeniaika on sama kuin ennenkin, mutta ryhmä on mennyt muuten kokonaan ihan uusiksi, kaikki muut koirakot olivat ihan uusia tuttavuuksia. Abbe ei millään meinannut malttaa odottaa omaa vuoroaan, ja heti kentälle päästyään veti ensin kunniakierrokset muiden luokse ja kirmaili pitkin treenikenttää. Alun säätämisen jälkeen malttoi kuitenkin keskittyä itse asiaan; harjoittelimme japanilaista käännöstä. Lopuksi menimme rataa, ja Abbe meni kuin unelma. Ilmeisesti tauko teki hyvää molemmille, tästä on hyvä aloittaa uusi treenivuosi.
Eilen jatkui taas agility muutaman viikon tauon jälkeen. Treeniaika on sama kuin ennenkin, mutta ryhmä on mennyt muuten kokonaan ihan uusiksi, kaikki muut koirakot olivat ihan uusia tuttavuuksia. Abbe ei millään meinannut malttaa odottaa omaa vuoroaan, ja heti kentälle päästyään veti ensin kunniakierrokset muiden luokse ja kirmaili pitkin treenikenttää. Alun säätämisen jälkeen malttoi kuitenkin keskittyä itse asiaan; harjoittelimme japanilaista käännöstä. Lopuksi menimme rataa, ja Abbe meni kuin unelma. Ilmeisesti tauko teki hyvää molemmille, tästä on hyvä aloittaa uusi treenivuosi.
maanantai 4. tammikuuta 2016
Nosework
Joulun välipäivinä ilmoitin Abben hetken mielijohteesta Koirakeitaan Nosework-kurssille. Harjoituskerrat olivat kolmena peräkkäisenä päivänä, maanantaista keskiviikkoon. Ensimmäisellä kurssikerralla aloitimme harjoitukset etsimällä nameja useamman pahvilaatikon päältä, jotta itse laatikot tulisivat koirille tutuiksi ja mukavaksi asiaksi. Abbe on kyllä ennenkin tehnyt useasti tuttavuutta pahvilaatikoiden kanssa lähinnä repimällä niitä, joten hieman jännäsin, miten "kohtaaminen" sujuu. Onneksi mitään härdelliä ei alkanut, vaan Abbe poimi rauhallisesti nameja suuhunsa. Toisella kierroksella kouluttaja lisäsi pahvilaatikoihin eukalyptyksellä hajustettuja huonekalutassuja namien lisäksi. Kolmannella ja neljännellä kierroksella nameja ei enää laitettu, vaan koiraa palkattiin heti, kun sen nenä kävi hajun luona.
Toisella kurssikerralla aloitimme jälleen laatikkohajuilla, jotta koirien nenät saataisiin kunnolla auki. Tämän jälkeen jatkoimme eukalyptyksen paikantamista erilaisista huonekaluista ja esineistä, kuten jakkarasta, retkituolista, tv-tasosta ja skeittilaudasta. Koiraa palkattiin aina runsaasti, kun se paikansi hajun. Abbe malttoi hyvin keskittyä, mutta välillä se lähti tarjoamaan erilaisia temppuja, eikä oikein hiffannut mistä on kyse. Kouluttaja kysyikin, onko Abbella käytetty paljon naksutinta ja sheippauskoulutusta. Pieni mutka toisaalla koulutustilassa auttoi Abbea taas paremmin keskittymään itse asiaan. Lopputunnista harjoittelimme myös keston lisäämistä hajun ilmaisemiseen.
Viimeisellä kurssikerralla jatkoimme hajujen etsintää erilaisista uusista esineistä ja seinän tolpista sekä jatkoimme ilmaisun kestoa. Vuorotellen kukin koira pääsi etsimään hajua myös ulkona ajoneuvosta, jossa eukalyptystassut oli sijoitettu auton renkaaseen ja etuoven reunan alle. Abbe löysi renkaaseen sijoitetun hajun melkein heti, mutta oven alunen oli hankalampi. Abbe nuuski alkuun auton etureunaa, mutta kun en tajunnut palkata sitä tästä, keskittyminen siirtyi maan hajuihin, ja edelliseltä kurssikaverilta tippuneiden namien rouskuttamiseen. Kouluttaja sanoi, että tuulen vire vaikuttaa paljon siihen, missä koira hajun paikallistaa. Eli oli vähän oma virhe, kun en tajunnut palkata Abbea tiheämmin.
Kaiken kaikkiaan kurssi oli varsin mielenkiintoinen, ja tarkoitus olisi tarkoitus jatkaa harjoituksia kotona. Saimme mukaamme pienen tipan eukalyptystä kotiin, kun emme ehtineet kurssikertojen välissä harjoittelemaan. Kolmen päivän peräkkäinen rupeama oli Abbelle aika rankka. Kurssi oli varsin myöhään illalla, joten sekin hieman sotki normaaleja arkirytmejä.
Toisella kurssikerralla aloitimme jälleen laatikkohajuilla, jotta koirien nenät saataisiin kunnolla auki. Tämän jälkeen jatkoimme eukalyptyksen paikantamista erilaisista huonekaluista ja esineistä, kuten jakkarasta, retkituolista, tv-tasosta ja skeittilaudasta. Koiraa palkattiin aina runsaasti, kun se paikansi hajun. Abbe malttoi hyvin keskittyä, mutta välillä se lähti tarjoamaan erilaisia temppuja, eikä oikein hiffannut mistä on kyse. Kouluttaja kysyikin, onko Abbella käytetty paljon naksutinta ja sheippauskoulutusta. Pieni mutka toisaalla koulutustilassa auttoi Abbea taas paremmin keskittymään itse asiaan. Lopputunnista harjoittelimme myös keston lisäämistä hajun ilmaisemiseen.
Viimeisellä kurssikerralla jatkoimme hajujen etsintää erilaisista uusista esineistä ja seinän tolpista sekä jatkoimme ilmaisun kestoa. Vuorotellen kukin koira pääsi etsimään hajua myös ulkona ajoneuvosta, jossa eukalyptystassut oli sijoitettu auton renkaaseen ja etuoven reunan alle. Abbe löysi renkaaseen sijoitetun hajun melkein heti, mutta oven alunen oli hankalampi. Abbe nuuski alkuun auton etureunaa, mutta kun en tajunnut palkata sitä tästä, keskittyminen siirtyi maan hajuihin, ja edelliseltä kurssikaverilta tippuneiden namien rouskuttamiseen. Kouluttaja sanoi, että tuulen vire vaikuttaa paljon siihen, missä koira hajun paikallistaa. Eli oli vähän oma virhe, kun en tajunnut palkata Abbea tiheämmin.
Kaiken kaikkiaan kurssi oli varsin mielenkiintoinen, ja tarkoitus olisi tarkoitus jatkaa harjoituksia kotona. Saimme mukaamme pienen tipan eukalyptystä kotiin, kun emme ehtineet kurssikertojen välissä harjoittelemaan. Kolmen päivän peräkkäinen rupeama oli Abbelle aika rankka. Kurssi oli varsin myöhään illalla, joten sekin hieman sotki normaaleja arkirytmejä.
Vuosi vaihtui
Joulun pyhät on nyt vietetty rauhallisesti syöden, lenkkeillen ja sohvalla lepäillen. Abbekin pääsi maistelemaan hieman joulukinkkua, ja sai muutamat paketit revittäväksi. Uusi vuosi vaihtui Jokelassa Bellan kanssa touhutessa. Kuuden aikaan paukuttelun alkaessa molemmat hieman haukahtelivat kovia ääniä, mutta rauhottuivat nopeasti. Koko ilta ja yö meni onneksi ongelmitta, eikä yöllisellä pissareissulla havaitut paukut saaneet Abbea loksauttamaan korviaan, loistavaa!
Vuoden vaihteessa sää viimein muuttui talvisemmaksi, ja saimme pääkaupunkiseudullekin hieman lunta ja pakkasta. Pakkasasteita alkaa kohta olla jo hieman liikaakin, Abbe on alkanut nostelemaan ulkona tassujaan nyt -9 pakkasasteessa. Saa nähdä mitä loppuviikon lenkkeilyistä tulee, jos luvatut -30 asteen pakkaset toteutuvat.
Vuoden vaihteessa sää viimein muuttui talvisemmaksi, ja saimme pääkaupunkiseudullekin hieman lunta ja pakkasta. Pakkasasteita alkaa kohta olla jo hieman liikaakin, Abbe on alkanut nostelemaan ulkona tassujaan nyt -9 pakkasasteessa. Saa nähdä mitä loppuviikon lenkkeilyistä tulee, jos luvatut -30 asteen pakkaset toteutuvat.



