sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Abbe 9 kk

Tuulalle kiitokset kuvista ja Abbe kiittää Lucaa riehu-seurasta :) Olipa mukava talvinen iltapäivä, vaikka jo keväisiäkin kelejä ehti hieman fiilistellä. Abbella ja muilla Hopp Falleran A-pirpanoilla tuli täyteen tänään 9 kk, pennuista tuli nyt junnuja!
















perjantai 14. maaliskuuta 2014

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Varhainen kevät

Ohessa kuvamateriaalia tiistai-illan peltoriehujaisista keväisellä Pitkäkosken pellolla. Pieni pihakoira oli onnesta soikeana, kun sai juosta vapaana ja nuuskutella hajujen perässä mielin määrin.


Joen reunamilla näkyi vielä paksun jääkerroksen jäänteet


Abben ja Eean kyttäyskisa



Hajuja riittää

Ihana keväinen ilta-aurinko





maanantai 10. maaliskuuta 2014

Mörköjä ja matolääkettä

Viime viikkoon kuului teini-pihiksen mörkökauden alkua, kavereiden kanssa kirmaamista, pentutokokurssia, matolääkettä ja siitä seuranneita oksennusbileitä. Kuka käski hommata aikoinaan valkoiset karvalankamatot :) Lauantaina tuli käytyä Pitkäkoskella pihistreffeillä, harmillisesti ne jäi nyt Abbelta väliin. Ensi kerralla sitten, ja ei matolääkettä edellisenä iltana...

Aurinkoista alkanutta viikkoa!

Säpinää Pitkäkoskella

Nera, Hippu ja Piko namien perään. Eddie tarkkailee tilannetta.

Pippu ja Manu

Ihana pihispentu Leevi

Aida kirmaa, Eddie katsoo perään

Pippu, Hippu ja Eddie

Abbe ja Kille sunnuntaina Rusalla
(c) Kirsi V.


Teinipoikia oli taas hieman haasteellista asetella kaverikuvaan...

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Reeniä ja huvittelua

Torstaina kävimme Annen, Aidan ja Eean kanssa mukavalla iltalenkillä Vaskivuoressa ja Louhelan pellolla. Abbella riitti edellispäivän riehujaisista huolimatta virtaa kovasti. Iltalenkin jälkeen, kun Abbe oli syönyt, huomasin, että Abbe rapsuttelee itseään antaumuksella. Huomasin, että korvanlehdet punoittavat ja silmäkulmaan on ilmestynyt pieni patti. Jonkin ajan kuluttua myös jalkoihin alkoi nousta pientä pattia. Abbe oli onneksi muutoin oma itsensä, mutta päätin kuitenkin soittaa Aistiin lisäohjeistusta. Aisti ei voinut ottaa Abbea sisään, kun heille oli tulossa suurempi hätäleikkaus. Hoitaja puhelimessa konsultoi eläinlääkäriä, joka sanoi, että oireet kuulostavat allergiselta reaktiolta, ja kehotti antamaan kyytabletin. Patit alkoivat olla ehkä jo muutenkin laskemaan päin, mutta tungin kyytabletin Abben kurkusta alas ja pari nakin palaa perään. Nukkumaan mennessä Abbe alkoi näyttämään jo normaalilta itseltään, mutta itselleni jäi ihmetys kaivamaan mieltä. Mistä ihmeestä moinen reaktio tuli... liekö Abbe napannut suuhunsa jotain metsästä tai pellolta? Ruuasta reaktio tuskin johtui? Syy jäänee mysteeriksi. Täytyy vain toivoa, että tämä oli yksittäinen kerta, eikä vastaavia tule jatkossa.

Perjantaina porukat hakivat Abben varmuuden vuoksi jo aamupäivästä luokseen, jotta sain mielenrauhan töissä ollessani. Mitään jäänteitä edellispäivän allergiasta ei näkynyt, Abbe leikki ja nukkui normaalisti. Illalla suuntasimme siis jälleen pentukurssille Konalaan, jossa harjoittelimme sivulletuloa, pysähtymistä liikkeestä ja ruutua. Alku oli hieman hankalaa keskittymisen osalta, sillä viereisellä kentällä oli riehakas ja äänekäs agilitytunti, josta myös pentutokokurssilaiset intoutuivat haukkumaan. Broilerin sydänten avulla Abben kontaktin sai joten kuten pysymään. Kierroksia lisäsi lopputunnista lelujen noutaminen. Abbe ei millään ymmärtänyt, miksi ei saanut mennä riehumaan kavereiden kanssa. Nyt ei herkkunamitkaan enää auttaneet, yritin vain pidellä sylissä rimpuilevaa pikkupihistä muiden vuorojen ajan. Tämän jälkeen oli vielä haastetta kerrakseen, sillä harjoittelimme lopuksi paikallaan olemista. Tämä yllättäen meni todella hyvin, ja Abbe tapitti nätisti paikoillaan.

Lauantaina suuntasimme vierailulle Jokelaan. Abben ja Bellan yhteiselo meni todella mukavasti, ja kaverukset nujusivat ja leikkivät alusta alkaen hyvässä hengessä. Ralli seuraavana aamuna alkoi jo viideltä ja herätti sitä myöden puoli taloa.

Bellan ja Abben nujuhetki
Prinsessapedillä

Välillä malttoi vähän nukkuakin
 
Sunnuntaireippailut



Sunnuntaina illalla oli Espoossa vielä Pihakoirayhdistyksen näyttelytreenit osa kaksi. Treenit menivät Abben osalta todella hyvin. Mietin jo, että onko Abbe kipeä, kun jätkä oli todella rauhallinen eikä välittänyt kavereiden riekkumisesta vierellä. Näyttelyhihnassa kävely ja pöydällä seisominenkin meni tosi hienosti. Kotona nukkumattia ei tarvinnut kauaa odotella jälleen kerran riehakkaan viikonlopun jälkeen.


Abbe odottaa nätisti omaa vuoroaan
© Henna Keränen


'Kiinnostaa kybällä...'
© Henna Keränen