Pihakoiraleiri

Viikonlopun vietimme Hartolassa Kunkkulan koirakeskuksessa pihakoiraleirillä. Sää oli mitä kesäisin, kun kurvasimme pihaan Virpin, Unskin, Danielin ja Abben kanssa. Ensimmäinen ilta meni tutustuessa paikkaan, muihin leiriläisiin ja viikonlopun ohjelmaan. Ennen nukkumaanmenoa oli mukavaa istuskella vielä ulkona ja nautiskella eväitä, vaikka hyttyset pörräsivät ympärillä. Yö meni hieman katkonaisesti. Huoneessa oli hellepäivän jäljiltä kuuma, ja Abbe ja Manu nujusivat vähän väliä lattialla, kopassa ja sängyn päällä.

Nujupojat

Koirakeskus

Ensimmäinen aamu alkoi alkoi, kuinkas muuten kuin poikien nujuhetkellä kello kuuden aikaan. Kun unen päästä ei oikein enää saanut kiinni, lähdimme käymään Abben kanssa pienellä aamukävelyllä. Aamutoimien jälkeen heti yhdeksältä alkoivatkin koulutukset. Heidi piti hiekkakentällä agility-koulutusta, Piia nurmikentällä rallytokoa ja Elisa hakutreeniä läheisessä metsikössä. Abben kanssa treenit alkoivat kymmenen jälkeen rallytokolla. Kaikille ryhmäläsille laji taisi olla uusi, joten alkuun kävimme läpi kylttejä, ja saimme ohjeita, miten edetä koiran kanssa rata läpi. Abben keskittyminen ei ollut paras mahdollinen. Nurmikentällä oli ollut ihana Peppi-tyttö treenaamassa ennen meitä, joten ne hajut olivat paljon mielenkiintoisempia. Samoten oli pienoinen virhe antaa aamulla hieman ruokaa, sillä koulutusnamit eivät olleet Abben mielestä tarpeeksi houkuttelevia. Myös suora auringonpaiste ja kuumuus taisi viedä parhaimman terän molemmista. Menimme radan läpi vuorotellen kolmesti, ja loppua kohden treeni sujui hieman paremmin.

Ensimmäinen rallytoko-ryhmä kuuntelee ohjeita

Jenni ja Manu radalla

Abbe chillailee ennen omaa vuoroa

Rallytokon jälkeen oli hieman vapaata aikaa. Seurailimme muiden treenejä ja nautimme lounasta. Iltapäivällä ukkonen jyrähti pari kertaa komeasti, ja vettä satoi kuin aisaa. Pahin sade onneksi laantui nopeasti, mutta iltapäivän hakutreenit saimme viettää märissä olosuhteissa metsässä. Elisa kertoi alkuun treenin idean. Koirat suorittivat haut vuorotellen neljän maalimiehen ollessa piilossa. Idea oli siis sama, kuin viikon takaisissa treeneissä Luukissa. Abbe oli treenistä innoissaan ja löysi piilossa olevat henkilöt varsin nopeasti. Viimeisessä piilossa Abbe oli alkuun menossa väärään suuntaan, mutta nappasi ilmasta vainun ja löysi pusikossa kyykkivän ihmisen. Taitava koira! Sade ja märkä keli aiheuttivat koirille haastetta, mutta kaikki suoriutuivat hienosti. Myöhemmin iltapäivällä ja illalla oli aikaa ottaa taas rennommin, seurailla treenejä ja nautiskella iltapalaa ja tutustua muihin pihisihmisiin.

Sunnuntaina oli sama aikataulu, eli aamupäivällä ohjelmaamme kuului rallytokoa ja iltapäivällä hakutreenit. Rallytoko sujui tällä kertaa paljon paremmin. En antanut Abbelle aamulla lainkaan ruokaa, joten namit kiinnostivat ja into oli muutenkin parempi. Kahteen kertaan pääsimme radan hienosti läpi, viimeinen sitten menikin rallatteluksi. Otin Abbelle palkaksi namien sijaan lelun, kun Abben keskittyminen oli muutenkin jo tipotiessään. Emme menneet radalta kuin muutaman rastin läpi. Lopuksi Abbe vielä hauskuutti yleisöä nappaamalla lelupalkan suuhunsa ja laukkasi täyttä kiitoa lelu suussa treenikenttää ympäri monen monta kertaa. Oli siinä naurussa pitelemistä itse kullakin, koira osasi ainakin ottaa ilon irti. Lelua palkkana täytyy ehkä hieman harjoitella, ettei joka kerta kävisi näin ;)

Päivällä oli vuorossa omien huoneiden siivousta, lounas ja chillailua auringon paisteessa. Ennen leirin päättymistä suunnistimme autolla vielä hakutreeneihin, jossa koirat pääsivät etsimään piilossa olevia ihmisiä kuivemmissa olosuhteissa. Piilopaikat olivat tällä kertaa hieman haastavammat, yksi piilo oli muun muassa kiven päällä reilusti koiran yläpuolella. Abbe oli taas innokas hakuilija ja suoriutui jälleen taitavasti. Tämän jälkeen palailimme takaisin leiripaikalle, pakkasimme kimpsut autoon ja suuntasimme kotimatkalle. Leiri oli oikein antoisa ja rankka molemmille. Henki leiriläisten kesken oli todella hyvä, kaikilla oli hauskaa ja koirat olivat nätisti. Olen erittäin iloinen ja ylpeä Abbesta. Se käyttäytyi niin mallikelpoisesti, oli iloinen ja reipas leiriläinen. <3

Reipas leiriläinen illanvietossa

Lepohetki

Jos ensimmäisenä yönä ei nukuttanut, niin toisena nukutti edellisenkin edestä

Pojat käyttäytyivät todella hyvin ja mahtuivat samaan koppaankin

Toinenkin aamu alkoi poikien nujuilulla

Hakutreenien jälkeen odottamassa paluumatkaa

Kotimatkalla ei tarvinnut kääntää edes kylkeä

Home sweet home