tiistai 28. kesäkuuta 2016

Pihakoiraleiri Lapualla

Toissaviikon perjantaina hyppäsimme Kirsin ja Killen kyytiin, suuntana Lapuan Wanha Karhunmäki, jossa järjestettiin vuoden tauon jälkeen pihakoiraleiri. Matkaa taitoimme taukoineen lähes viiden tunnin ajan, olimme perillä kuitenkin hyvissä ajoin. Kämppäkaverimme Janette ja Nera olivat saapuneet jo meitä hieman aiemmin, ja tulivat moikkaamaan uutta tuttavuutta Jekkua, ennen huoneisiin asettumista.

Yleisen hässäkän jälkeen siirryimme illanviettoon, jonne myös Jekku pääsi ihmettelemään meininkiä. Makkaranpaiston lomassa Jekku tutustui uusiin ihmisiin ja koiriin, eipä ollut mitään ongelmaa, päinvastoin. Mini-pihis hurmasi söpöllä olemuksellaan, ja itsekin olin tyytyväinen, että Jekku malttoi olla hyvin myös aloillaan, vaikka säpinää ympärillä riitti.

Huonosti nukutun yön ja aamiaisen jälkeen kukin leiriläinen siirtyi ohjelman mukaisesti omiin treenipaikkoihinsa. Abbella oli ensimmäisenä ohjelmassa rauniotreeniä, jossa Elisan opastuksella harjoiteltiin ihmisten etsimistä erinäisistä piiloista. Vuoron perään saimme ryömiä kaivon renkaan, soramontun tai putken uumeniin ja koira kerrallaan etsittiin maalimiehet piiloistaan. Kaikki koirat suoriutuivat tehtävistä hienosti, kukaan ei jäänyt löytymättä. Abbella olikin kokoemusta jo muutamista hakutreeneistä metsässä, mutta nyt haastetta toi vaikeakulkuinen treenipaikka. Hienosti Abbe keskittyi ja kulki varman oloisesti betonipalkkien ja sorakasojen päällä sekä putkien sisällä.

Lounaan ja pienen hengähdystaon jälkeen iltapäivällä meillä oli vuorossa vielä agilitytreenit. Nyt lisähaastetta toi juuri päälle osunut ukkoskuuro rankkasateineen, kurainen treenikenttä ja ylipäätään uudet hajut sekä treenaaminen ulkona. Alun säätämisen jälkeen saimme jo hieman meininkiä tekemiseen, mutta muutoin päällimmäisenä treeneistä mieleen jäi läpimärät vaatteet, kengät ja koira.

Sunnuntaina ohjelma oli sama, ja edelleen vetisissä olosuhteissa. Kastuimme jo aamupäivän rauniootreeneissä, ja päätin, että jätämme iltapäivän agitreenit väliin. Edessä oli kuitenkin taas pitkähkö ajomatka, tällä kertaa itä-Suomeen, Sarin ja kumppaneiden luokse, välietappina matkalla mökille.

Mutta kaiken kaikkiaan olipa taas kiva leiri, vaikka säähaltijat eivät tällä kertaa suosineet. Oli mukavaa tutustua taas uusiin pihakoiraihmisiin, koiriin ja paikkaan. Koirat käyttäytyivät hienosti, ja Jekku sai roppakaupalla sosiaalistamista.

Jekku ottaa chillisti illanvietossa

Leirimaskotti
Abbe tähyilee liikettä pihalla

Muutaman minuutin ajan näkyi sinistä taivastakin

Abbe odottelee ohjeita raunioradalla
kuva: Timo Voipio

Lilli löysi maalimiehen
kuva: Timo Voipio

Oliver radalla
kuva: Timo Voipio

Yleistä härdelliä kämpillä, Jekku keskipisteenä

Treffattiin sukulaisia, Abbe ja siskopuoli Metka

Lisää pihishässäkkää kämpillä

Toinen siskopuoli Lotta, sekä Lotan pentu Oona

Iisalmen iloinen jengi, ylhäällä velipuoli Masa sekä Jiro

Pihalla riitti tilaa temmeltää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti