Eilen kävimme Jekun kanssa pyörähtämässä Janakkalassa meidän tämän kesän ja syksyn viimeisessä näyttelyssä. Tätä näyttelyä odotin innolla, koska tuomarina oli pihakoirien asiantuntija ja itsekin rodun kasvattaja, Bengt-Åke Bogren. Koiria näyttelyyn oli ilmoitettu taas yllättävän vähän, vain kuusi kappaletta. Jekku oli ainut luokassaan, muutoinkin uroksia oli vain kaksi. Tuomari syynäsi Jekkua varsin kauan, ja Jekku kyllästyi jo seisomaan paikoillaan meinaten taas lysähtää istumaan vähän väliä. Arvosana oli kuitenkin paras mahdollinen, kattavan kirjallisen arvostelun lisäksi tuomari kertoi hauskasti ja eläväisesti myös suullisesti kaikista koirista. Hän sanoi suoraan, että Jekun häntä on kamala, mutta nähtävästi tällä kertaa se ei arvosanaa alentanut. Jekku oli paras uros ja rodun parasta valitessa jäi toiseksi Jekun tädin, Maggien jälkeen. Hieno päivä, tähän on hyvä päättää mahtavasti mennyt näyttelykesä.
Jekun kanssa ollaan aloiteltu agilityä nuorten koirien ryhmässä, ekojen treenien ollessa pari viikkoa sitten. Nyt meillä on kolmet treenit takana, ja pikku hiljaa pääsemme vauhtiin. Jekulle on treeneissä paljon uutta, itse täytyisi muistaa pitää toistot lyhyinä. Jekku menettää toimintakykynsä helposti jos toistoja tulee liikaa, tai se ei ymmärrä mitä siltä pyydetään. Olen ollut hieman ihmeissäni, kun koira kesken treenien pysähtyy keskelle treenikenttää seisoskelemaan, tai keksii kaikenlaisia sijaistoimintoja tekemisen sijaan. Jekku on aikalailla vastakohta Abbesta, joka saman ikäisenä koohotti ympäriinsä välillä vailla järjen häivää. Mutta hyvä tästä tulee, kunhan malttaa edetä hitaasti.
Abben kanssa on käyty edelleen rallyilemassa, lisäksi aloitimme alkeiskurssin Keski-Uudenmaan hälytyskoirien iloisessa joukossa. Alkeisryhmällä on treenit kerta viikkoon, jossa harjoittelemme ilmaisua, suunnistusta ja toimimme itse maalimiehinä ja karttureina. Alkeisryhmän treenien lisäksi on mahdollista osallistua hälytyskoirien omiin treeneihin, joten puuhaa riittää koko syksyksi. Abbe on osoittanut, että tämäkin homma sujuu. Niin paras koira!
Alla vielä muutama kuva elokuun alun KeHän koulutuspäivästä Ruduksen turvapuistossa. Oheisessa tehtävässä Abben piti ratkaista, mitä reittiä pääsee samalle tasolle, missä itse sijaitsen. Muutama koira valitsi lyhyimmän väylän, ja kipittivät pystysuorat tikkaat. Abbe alkuun hieman mietti, lopulta valitsi sivussa sijaitsevat portaat, ja pääsi oikealle tasanteelle.
Kuvat S. Hållfast
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti